Jotta musiikkia voidaan lukea, tulee tietää mitä säveltä mikin symbooli vastaa notaatiossa (esim. nuotit tai tabit). Tämän jälkeen tulee tietää miten vastaavat sävelet soitetaan omalla instrumentilla. Kitaraa soitettaessa valtaosa sävelistä tuotetaan painamalla kieli kiinni otelautaan tietyn nauhan kohdalta ja näpäyttämällä kieli soimaan. Eri sävelten soiminen perustuu fysiikan lakien mukaan kielen soivan osan pituuteen, joka värähtelee tietyllä taajuudella.

Huom. Artikkeli on vasta kehitysvaiheessa!

1 OTELAUTA

1.1 SÄVELET OTELAUDALLA

Tutkitaan ensin mistä mikin sävel löytyy otelaudalla standadivireisessä kitarassa:

0. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.
1. |-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|
2. |-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|
3. |-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|
4. |-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|
5. |-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|
6. |-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|

0. nauha tarkoittaa vapaata kieltä, 1. nauha on ensimmäinen lavasta päin lukien. Nuottien duurit (esim. F#) ovat myös seuraavien nuottien molleja (jolloin F# on myös Gb.) Nuotit etenevät otelaudalla puolisävelaskelen välein, ja sävelet muuttuvat korkeammiksi tallaa kohti liikuttaessa.

Kuten kuvastakin voi huomata, sävelet seuraavat aina samaa kaavaa: C, C#, D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, B. Kierron jälkeen kaava alkaa alusta, mutta oktaavia ylempää. Otelaudallakin sävelten kierto alkaa 12. nauhalla alusta, mutta 12. nauhan nuotti on oktaavia ylempi kuin vapaa kieli.

1.2 SÄVELTEN SUHTEITA

Kitaran kielillä ei kullakin ole omia säveliään, vaan samoja säveliä voidaan soittaa useammasta kohdasta otelaudalla.

Esimerkiksi 6. kielen 5. nauhan sävel soi samalla taajuudella kuin 5. kieli vapaana. Myös seuraavat sävelet vastaavat toisiaan, eli 12-nauhaisessa kitarassa 6. kieleltä voidaan soittaa 5. kielen sävelet sen 7. nauhalle asti. 12. nauhan sävel ei ole sama kuin vapaan kielen, vaan se soi oktaavia ylempänä. Täten myös 5. kielen 7. nauhan E on oktaavia ylempänä kuin vapaa 6. kieli. Sävelten löytymistä helpottaa suhdeluku, tässä tapauksessa 5. Suhdeluku vähennetään nauhan numerosta, kun siirrytään ohuemmalle kielelle, ja lisätään siirryttäessä paksummalle. Jos laskutoimituksen vastaus on negatiivinen, säveltä ei voida soittaa ohuemmalta kieleltä.

Jos esim. halutaan soittaa 6. kielen 8. nauhan sävel 5. kieleltä, käytetään apuna suhdelukua. 8­-5=3 -> sävel soitetaan siis 5. kielen 3. nauhalta. Sama toisin päin, 3+5=8.

 0.   1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  11.  12.
 5. |-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|
 6. |-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|

5. ja 4. sekä 3. ja 4. kielen sävelten keskinäinen suhde on samankaltainen kuin 6. ja 5. kielen, eli
suhdeluku on 5.

     0.   1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  11.  12.
4. |-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|
5. |-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|

     0.   1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  11.  12.
3. |-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|
4. |-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|

3. ja 2. kielen kohdalla suhde muuttuu, ja vapaan 2. kielen sävel löytyykin 3. kielen 4. nauhalta. Samoin vapaata 3. oktaavia korkeampi sävel on 2. kielen 8. nauhalla. Täten suhdeluku on 4.

     0.   1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  11.  12.
2. |-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|
3. |-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|

1. ja 2. kielen suhdeluku on taas 5

      0.   1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  11.  12.
 1. |-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|
 2. |-B--|-C--|-C#-|-D--|-D#-|-E--|-F--|-F#-|-G--|-G#-|-A--|-A#-|-B--|

Suhdeluvut voidaan luonnollisesti laskea kaikkien kielten välille, alla ne on taulukoitu. Luvun eteen on merkitty etumerkki sen mukaan, siirrytäänkö ohuemmalle vai paksummalle kielelle. Koko taulukkoa on tuskin järkevää opetella ulkoa, vaan kahden vierekkäisen kielen suhteet ovat mielekkäämpiä hallita.

kielet:      suhdeluku:     kielet:             suhdeluku:
6. -> 5.        -5          3. -> 6.               +15
6. -> 4.       -10          3. -> 5.               +10
6. -> 3.       -15          3. -> 4.                +5
6. -> 2.       -19          3. -> 2.                -4
6. -> 1.       -24          3. -> 1.                -9

5. -> 6.        +5          2. -> 6.               +19
5. -> 4.        -5          2. -> 5.               +14
5. -> 3.       -10          2. -> 4.                +9
5. -> 2.       -14          2. -> 3.                +4
5. -> 1.       -19          2. -> 1.                -5
	

4. -> 6.       +10          1. -> 6.               +24
4. -> 5.        +5          1. -> 5.               +19
4. -> 3.        -5          1. -> 4.               +14
4. -> 2.        -9          1. -> 3.                +9
4. -> 1.       -14          1. -> 2.                +5

1.3 TIEDON HYÖDYNTÄMINEN JA HARJOITTELU

Nuottien suhteiden hallinta ja ymmärtäminen saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta harjoittelun tuloksena sen oppii hyvinkin nopeasti. Koko otelautaa ei tarvitse opetella ulkoa, vaan muutaman sävelen sijannin, kaavan C, C#, D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, B sekä suhdelukujen avulla sävelet löytyvät nopeasti. Jos esimerkiksi muistaa, että 6. kieli vapaana soidessaan tuottaa sävelen E, löytää sävelen G kaavan avulla nopeasti:

E -> vapaa kieli, F -> 1. nauha, F# -> 2.nauha, G -> 3.nauha.

Seuraavan G:n löytää helposti laskemalla 12 nauhaa eteenpäin, eli 6. kielen 15. nauhalta. Sävelten suhteet muistamalla 6. 15. nauhaa vastaava paikka muualla otelaudalla löytyy helposti: 15-5=10 ->5. kielen 10. nauha.

2.0 TABLATUURIEN LUKEMINEN PÄHKINÄNKUORESSA

Koska aiheesta on jo hyvä artikkeli, tässä asia lyhyesti. Tablatuureissa merkitään jokaiselle kielelle oma vaakasuora viivansa:

e|-----|
B|-----|
G|-----|
D|-----|
A|-----|
E|-----|

Paksuin kieli on alimpana ja ohuin ylimpänä. pystyviivat merkitsevät yleensä tahtiviivoja.

Jokaiselle vaakasuoralle viivalle merkitään, monenneltako nauhalta kieli painetaan alas, esim:

e|-2-------|
B|-2-------|
G|-2-----5-|
D|-2---4---|
A|-2-3-----|
E|-2-------|

Kaikki kielet siis alas 2.nauhalta, sitten 5. kielen 3. nauha, 4. kielen 4. nauha ja 3. kielen 5. nauha. Tablatuureissa ei siis varsinaisesti tarvitse tietää, mitä säveltä kulloinkin soitetaan. Paljon enemmän tietoa tabulatuurienluku FAQ -artikkelissa.